ravintola-Keisarinsatama-hoyrypanimo-Kotka-ukko-historia.jpg

Kotkan Höyrypanimon historia

Keisarinsataman nimi tulee historiasta

Ravintolan nimi juontaa juurensa 1800-luvun lopulle, jolloin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III vietti aikaa keisarillisella kalastusmajalla Langinkoskella. Tullessaan käymään kalastusmajalla keisari ankkuroi aluksensa läheiselle lahdelle, joka kansan keskuudessa sai nimen Keisarinsatama.

Sijaintimme luonnonkauniilla niemellä Kotkan Metsolassa, vain muutaman metrin päässä rantaviivasta, tarjoaa myös rauhaa ja silmänruokaa. Sijaitsemme meren äärellä paikassa, jossa Kymijoki ja Itämeri yhdistyvät.

Keisarinsatama-emblem-tiili.png
Keisarinsatama-emblem-beige.png

Kotkan Höyrypanimon historia

Kotkan Höyrypanimo Osakeyhtiö vihittiin juhlallisesti käyttöön 22.8.1895. Vahvan rakennuksen liki puolitoistametrisine tiiliseinineen oli suunnitellut arkkitehti Alwin Jacobi. Panimon tuote oli maistuva Ukko-olut. Oluen tuotanto oli heti alkuvuosina yli 700 000 litraa. Vuonna 1912 Kotkan Höyrypanimo oli viidenneksi suurin panimo maan 59:n vahvaa olutta valmistavan panimon joukossa.

Höyrypanimon historiaa 1920-luvulla

Vuonna 1920 höyrypanimon osake-enemmistö siirtyi englantilaiselle Newskin Steariiniyhtiölle, joka aikoi lopettaa oluen tuotannon ja muuttaa tehdasrakennukset suureksi moderniksi saippua-, kynttilä- ja hajuvesitehtaaksi. Ei ole tietoa loppuiko oluen valmistus joksikin aikaa kokonaan, mutta viimeistään tällöin mallastamon toiminta lakkasi ja tiloissa alettiin valmistaa saippuaa, mahdollisesti myös kynttilöitä ja hajuvesiä. Oluen valmistuksessa tarvittavat maltaat ostettiin tämän jälkeen valmiina. Viipurilainen Havin Oy, joka toimi Newskin Steariiniyhtiön edustajan Suomessa, osti panimon ja jatkoi panimontoimintaa vuoteen 1927.

 

Tällöin Kyminlaakson Osuusliike osti kaikki Kotkan Höyrypanimo Oy:n osakkeet. Osuusliikkeen ensimmäinen virvoitusjuomatehdas oli perustettu jo vuonna 1921 Hovinsaarella sijainneeseen varastorakennukseen, josta toiminta siirtyi nyt panimolle. Mallastamo-osan kahteen alempaan kerrokseen muutti vuonna 1928 osuusliikkeen makkaratehdas ja ylempiin osuusliikkeelle myymäläkalusteita valmistanut puusepäntehdas.

Kotkan Höyrypanimon historia alkaa 1800-luvun lopusta.
Kotkan Höyrypanimossa on toiminut mm. autokorjaamo.

Panimosta autokorjaamoksi

Vuonna 1952 panimossa siirryttiin ammoniakkikylmäkoneiden aikakauteen ja jäiden varastointi loppui. 1950-60 luvun vaihteessa uusittiin pullotussalin koko koneisto pesukoneesta pakkauskoneeseen. Samalla hankittiin uusia teräksisiä käymäammeita ja varastotankkeja. Uusiin käymäammeisiin mahtui 110 000 litraa ja varastokellareiden tankkeihin lähes 500 000 litraa. Henkilökuntaa panimolla oli 50-luvun alussa 70 henkeä.

 

Mallasjuomat osti Kotkan Höyrypanimon vuonna 1967 saadakseen uusia markkina-alueita ja lakkautti panimon toiminnan. Sittemmin rakennuksessa on toiminut mm. metallisorvaamo, autokorjaamo, höyrypesula ja kalustovuokraamo.

Höyrypanimon rakennukset Museoviraston suojeluun

1990-luvulle tultaessa rapistunut rakennus oli omistajalleen, Kotkan kaupungille, pulmallinen. Sen arvo nähtiin, sillä olihan se komeine julkisivuineen vain runsaan kahden kilometrin päässä keskustasta, kuulun keisarillisen Langinkosken suulla Suomenlahden rannassa.

 

Syyskuussa 1991 lääninhallitukselle tehtiin kaksi suojeluesitystä. Museovirasto antoi esitysten tueksi lausunnon. Kotkan Höyrypanimon kohdalla kaikki kolme museoviraston suojeluperustetta toteutuivat: (1) rakennustieteellisesti, (2) historiallisesti ja (3) maisemallisesti arvokas. Suojeluesitysten pohjalta kaupunki kävi neuvotteluja lääninhallituksen kanssa, ja vuoden 1993 alussa päästiin sopimukseen jäljellä olevien rakennusten suojelemisesta kaavalla.

 

Nykyisin talo ei enää ole Kotkalle pulma, vaan ylpeydenaihe. Eräänä Kotkan vanhimmista rakennuksena sitä tullaan ihailemaan läheltä ja kaukaa; aina ulkomaita myöten.

Kotkan Höyrypanimon rakennukset on suojeltu Museoviraston toimesta 1990-luvulla.
Keisarinsatama-emblem-beige.png

Kotkan Höyrypanimon rakennus

Ravintola Keisarinsatama pitää majaansa Kotkan toiseksi vanhimmassa rakennuksessa, vanhassa Höyrypanimon talossa. Historiallisesti arvokkaan ja arkkitehtuuriltaan suojellun punatiilirakennuksen suunnitteli ruotsalainen, panimoihin erikoistunut arkkitehti Alwin Jacobi.

 

Kotkan Höyrypanimo Oy valmisti tiloissa olutta ja virvoitusjuomia vuosina 1895–1967. Tunnetuin juoma oli tietysti Ukko-olut, jota tarjoamme nykyisin yksinoikeudella ainoana ravintolana koko maailmassa.

Höyryä, vettä ja jäätä

Höyrypanimon nimi tuli siitä, että panimon laitteisto – esimerkiksi pullotuskoneet – toimivat höyryvoimalla. Sijainti Hovinsaaressa veden äärellä oli panimolle otollinen, sillä juomien valmistuksessa käytetty vesi otettiin viereisestä Langinkoskesta.

 

Viereisestä merenlahdesta puolestaan saatiin jäätä juomien säilyttämiseen. Yhä edelleen voit huomata, että vanhan panimorakennuksen luoteiskulman seinä on poikkeuksellisen jykevä: 1,5 metrin paksuinen. Tällä seinällä sijaitsi jääkuilu, johon merestä sahatut jääjärkäleet liu'utettiin. Jäät, sahanpuru ja paksu kiviseinä pitivät oluen kylmänä. Vuonna 1952 panimolle saatiin modernit sähköiset kylmälaitteet, jolloin moni jäänsahausurakkaan osallistunut työmies varmasti huokaisi helpotuksesta.

Ennen kylmälaitteita jää sahattiin juomien säilytystä varten.
Keisarinsatama-hoyrypanimo-Kotka-historia-olut-pullotus.jpg

Saksalaista osaamista ja Karhu-kytkös

Höyrypanimon ensimmäinen panimomestari oli kotkalainen Gunnar Larsson, mutta myöhempinä vuosina panimon kulttuurissa tuntui vahva saksalainen vaikutus. Preussilaisen Georg G. A. Fiebeckin kausi kesti kaksi vuosikymmentä, vuodesta 1928 vuoteen 1948 asti. Pilsner-tyyppisessä Ukko-oluessa voikin maistaa saksalaisen olutperinteen.

Kotkan Höyrypanimo Oy:n olemassaolon aikana panimotoiminta Suomessa oli tarkoin säänneltyä. Koko maassa oli 51 vahvan oluen tekemiseen oikeutettua panimoa ja kullakin oli lupa toimia vain omalla, rajatulla alueellaan.

Kotkan Höyrypanimon vaikutus suomalaiseen olutkulttuuriin ulottui kuitenkin paljon Kymenlaaksoa laajemmalle. Panimon konttoristin Ivan Orlowin pojat Boris ja Georg syntyivät panimon piharakennuksessa ja ryhtyivät aikuisina kumpikin panimomestareiksi. Georg – eli tuttavallisemmin Jori – teki huikean pitkän uran Porissa ja oli vaikuttamassa Karhu-oluen menestykseen.

Makkarapippalot työviikon päätteeksi

Höyrypanimon talossa oli varsinainen yritystoiminnan keskus. Rakennuksen yläkerroksissa toimi muun muassa puusepänverstas ja makkaratehdas.

Tarinan mukaan panimorakennuksen eri yritysten työntekijät harjoittivat lauantaisin työviikon päätteeksi reipasta yhteistyötä. Panimon ihmiset koppasivat mukaansa oluttynnyreitä ja makkaratehtaan porukka lihaherkkuja. Sitten tavattiin läheisellä kalliolla ja pidettiin piknik, jossa tehtaiden väki sai nauttia toistensa luomuksista.

Kotkan Höyrypanimo Oy lopetti toimintansa huhtikuussa 1967, kun lahtelainen Mallasjuoma hankki yhtiön omistukseensa, jotta saisi oikeudet laajentua myös Kymenlaakson alueelle. Juomien tuotanto siirtyi Kotkasta kokonaan Lahteen.

Seuraavina vuosikymmeninä vanhassa Höyrypanimon panimorakennuksessa toimi useita pienyrityksiä, kuten pesula ja autokorjaamo. Kun rakennusta alettiin 2000-luvun alussa saneerata nykyiseen tapahtuma- ja ravintolakäyttöön, remonttiporukka löysi sinnikkään meetwurstipötkön roikkumasta vanhan makkaratehtaan katosta.

Keisarinsatama-hoyrypanimo-Kotka-historia-juhlat.jpg
ravintola-Keisarinsatama-hoyrypanimo-Kotka.jpg

Juhlat historiallisessa miljöössä?